Aikaa matkoille - Maaliskuussa matkailuautolla!

 

Jälleen kerran, ties monennenko, ajelimme pimeässä illassa moottoritiellä Tampereelta kohti pääkaupunkiseutua. Syksyn ja talven aikana tuota samaa matkaa oli taitettu niin usein, että tavanomaiset juttuaiheet oli ehditty koluta perin pohjin. Jompi kumpi siinä sitten vähän yllättäen tuli maininneeksi vanhan, silloin aikoinaan pieleen menneen suunnitelman matkailuauton vuokraamisesta, ja heitti vähän kuin koemielessä ilmoille ajatuksen, että voisihan sitä kai joskus kokeilla… Enempää ei tarvittu! 

Siinä väsyneinä ja voipuneina ajellessamme oli otollinen hetki juuri sellaiselle vähän pöhkölle idealle ja innostuimme puolileikillämme kehittelemään suunnitelmaa pidemmällekin. Ajomatkan kuluessa pääsimme jopa niin pitkälle, että tsekkailimme lähiaikojen sääennusteita. Ja totesimme oikean hetken koittaneen Juuri Nyt. 

Pidempää reissua suunnittelimme oikeastaan vasta kesämatkaksi, mutta koska emme olleet vielä päässeet minkäänlaista matkailuautoa oikeasti testailemaan, arvelimme että ennen pidempää retkeä voisimme kokeilla tuota meille uutta matkustustapaa noin niinkuin testimielessä jo etukäteen. Vaikka oli vasta maaliskuun loppupuoli, kevät näytti ottaneen jonkinlaista etunojaa ja kivoja kelejä oli odotettavissa jo ihan lähipäiviksi. Kaikeksi onneksi meillä sattui myös olemaan mukavasti ja sopivasti vapaapäiviä “velvollisuuksistamme”, joten tästä eteenpäin kaikki sujuikin sitten nopeasti. Lyhyehkön ABC-käynnin jälkeen totesimme varanneemme ajopelin jo seuraaville päiville. Harvoin olemme ihan noin nopeita liikkeissämme, mutta sellainenkin näemmä onnistuu jos on tarvis.

Olimme netistä katsoneet ketterän näköisen pienehkön retkiauton, jolla uskoimme uskaltavamme lähteä ihan kylmiltäänkin 3 - 4 päiväksi matkaan. Auton voisi noutaa jo seuraavana päivänä vuokraajalta ja nyt piti vain päättää, haluammeko vuokrata myös pyyhkeitä, täkkejä, huopia, tyynyjä jne. vai otammeko omat liinavaatteet mukaan. Muuten auton pitäisi olla riittävästi varusteltu muutaman päivän retkelle. Vähän jännitti, mutta toisaalta olimme aika innoissamme ja valmiit seikkailuun.

Vielä kerran jouduimme testaamaan reissuintoamme ja -rohkeuttamme, kun autonvuokraaja myöhään illalla soitti ja kertoi, että varaamassamme autossa oli havaittu vesijärjestelmän häiriö, eikä auto valitettavasti olisikaan huomenissa käytettävissä. Vaihtoehtona hän tarjosi meille isoa, yli 7 metriä pitkää asuntoautoa. Huh!  Nyt siis olisi vain päätettävä uskaltaisimmeko hyppätä suoraan syvään päätyyn. Kari tulisi toimimaan retken kuskina, joten ensisijassa häntä piti asiassa kuunnella. Ja mehän päätimme sitten todellakin uskaltaa, sen verran olimme jo ehtineet innostua reissuajatuksesta. Vuokraaja lupasi antaa ensikertalaisille tarvittavan opastuksen asuntoauton käyttöön ja kunniakkaasti hän myös lupauksensa lunasti seuraavana aamupäivänä. Oman automme saisimme retkemme ajaksi jättää ilmaiselle paikalle hänen pihaansa.  

Ystävällisen opastuksen jälkeen olimme valmiit ottamaan seuraavan askeleen ja siirtämään matkavarusteemme tuohon meille uuteen ajopeliin. Olimme lopulta osanneet miettiä pakkaamista aika mukavasti (ehkä vuosien kokemus lyhyistä mökkireissuista auttoi) ja siirsimme sutjakasti vuodevaatteet, kylmälaukun ja muita ruokatarpeita, hygieniatarvikkeet, joitakin keittiövälineitä ja vaatteemme hulppean asuntoauton kaappeihin ja säilytyslokeroihin. Koska sattuma oli varannut meille enemmän tilaa, kuin olisimme osanneet toivoa, ei meillä mainioiden säilytysratkaisujen suhteen ollut valittamista. Jääkaappikin oli isompi kuin olimme arvelleet. 

Liikkeelle lähtö hieman hirvitti, mutta kun ensimmäisen liikenneympyrän jälkeen pääsimme isoille teille ja liikenne soljui lauantain aurinkoisessa aamupäivässä rauhallisena ja vakaana, aloimme päästä sopivaan matkatunnelmaan. Hassunhauskana huomiona ihan nauratti, kun huomasimme, että kaikki vastaantulevat karavaanarit moikkasivat meille. Olimme kyllä kuulleet tästä tavasta, mutta emme sitä muistaneet. 

Nyt huomasimme myös itse silmä kovana seurailevamme vastaantulijoita ja osallistuvamme tähän jonkinlaista yhteisöllisyyttä vahvistavaan riittiin. Samalla suunnittelimme uudenlaiseen ajorytmiin totutellessa ensimmäisiä mukavalta tuntuvia pysähdyspaikkoja, joissa voisimme täydentää ainakin ruokavarastoja. Tärkeänä kriteerinä ensimmäisten etappien valinnassa meillä näytti olevan väljät parkkiruudut ja reilusti tilaa kääntää auto turhia peruuttelematta. Hupaisaa, koska tuollaisia asioita ei yleensä tule ollenkaan ennalta ajatelleeksi. Tavallisesti reissussa pysähtyessämme tietysti mietimme ruokakaupan mahdollista valikoimaa tai viihtyisiä kahvilatiloja ja siistejä vessoja.

Hanko - Silversand

Pysähdyimme ihan kunnolla syömään ja täydentämään jääkaappiamme jossakin Lohjan tienoilla ja köröttelimme sitten yhtä soittoa ja auringon paistaessa Hankoon, jonne olemme tehneet aiemmin retkiä etupäässä kesäiseen aikaan. Nyt näimme aivan erilaisen Hangon! Oli kiinnostavaa katsella tätä uinuvaa pikkukaupunkia maaliskuussa. Poissa olivat hälisevät ja iloiset lapsiperheet, jätskikioskijonot sekä terasseilla viinilasillisiaan nauttivat ja elegantisti pukeutuneet kesälomalaiset. Nyt kävelimme Kuningattarenvuoren parkkipaikalta rantakatuja pitkin Hangon Casinolle ja sen ihanalle hiekkarannalle. Appelgrenintien vanhat pitsihuvilat eivät olleet menettäneet tippaakaan viehätystään sitten viimekäynnin, vaikka maaliskuinen tunnelma oli tietysti toisenlainen. Me molemmat tykkäsimme myös tästä hiljaisemmasta Hangosta.

Hangon Casino

Olimme valinneet ensimmäisen yöpymispaikkamme lähinnä sääennusteiden perusteella. Valintaan vaikutti tietysti sekin, että Hangon Silversand Camping oli avoinna myös näin maaliskuun lopussa. Vaikka olimme jo havainneet, että tähän aikaan vuodesta avoinna olevia leirintäalueita oli todella harvassa, emme olleet huolissamme, sillä ns. puskaparkkeja löytyy ihan mukavasti ja hyvin varustetulla autolla kyllä pärjäilisi ilman leirintäalueiden palvelujakin. Toki monet palvelut myös Silversandissa olivat varsinaisen sesongin ulkopuolella kiinni, mutta meille riitti, kun saimme sähkötolpasta sähköä. Sähkön saaminen ei sinänsä olisi välttämätöntä, koska esim. auton lämmitys hoitui myös kaasulla ja dieselillä, mutta toisaalta oli mukavaa saada kunnolla ladattua myös puhelimet, läppärit ja miksei hammasharjatkin. Auton USB-pistokkeiden kautta lataaminen kun näytti olevan todella hidasta. Sähkön lisäksi myös alueen vessat, suihkut ja tiskipaikat olivat käytettävissä.

 

Olisi tietysti myös kiva, että ensimmäisenä yönä samalla leirintäalueella olisi muitakin yöpyjiä. Silversandissa on vuokrattavia mökkejä, joissa näytti onneksi olevan viikonlopun viettäjiä ja aika monessa matkailuautossakin näytti olevan asukkaita. Paikan matkailuautolle saattoi varata helposti netissä. Nyt oli hulppeasti tilaa napata loistava paikka aivan rannan tuntumasta upealla meri- ja auringonlasku-maisemalla. Sattumoisin vielä iltaruskokin oli hengästyttävän kaunis. 

Ensimmäisen yömme matkailuautossa nukuimme hämmentävän hyvin, vaikka etukäteen sitä varmaan vähän jännitimme. Yöllä oli ollut aste tai pari pakkasta ja niinpä aamulla rannan hiekka oli nimensä veroisesti hopeanhohtoista. Silver Sand todellakin! Hiekkaranta kimalteli ihanasti aamuauringossa ja houkutteli meitä lähtemään kahvittelun jälkeen vielä reippaalle aamukävelylle vedenrajaa seuraillen. 

Leena muuten testasi myös auton suihkun näin heti alkajaisiksi. Vesi tuli hyvällä paineella ja lämmin vesi riitti kerralla yhden suihkuttelijan tarpeisiin ja hiustenkin pesuun oikein mainiosti. Seuraava suihkuun menijä sen sijaan olisi kyllä joutunut hieman odottelemaan ennen omaa vuoroaan.

Säätietoja vertailtuamme päätimme seuraavaksi ottaa suunnan kohti Kustavia. Siellä tulisi luultavasti olemaan vähän vilakkaa, mutta ainakin välttäisimme sateen ja saisimme nautiskella aurinkoisesta säästä. Meille tällainen suunnittelu sopi, siis että saatoimme tehdä viime hetken valintoja vielä matkan varrellakin. Kun ei ollut tarvinnut tehdä hotellivarauksia etukäteen, suunnitelmaa saattoi halutessaan muuttaa vaikka lennossa. Tietysti valintojamme tähän vuodenaikaan rajoitti se, että avoinna olevia, kivalta vaikuttavia leirintäalueita ei maaliskuussa ollut tarjolla kovinkaan montaa. Tarkoituksemme oli tutustua leirintäalueiden tarjontaan ja “leirintäkulttuuriin” nimenomaan matkailuautoilun näkökulmasta. Toki vuodenaika ei tähän varmaankaan ollut paras mahdollinen, mutta saimme kuitenkin edes jonkinlaisen käsityksen siitä, mitä vähän kesemmällä voisi olla tarjolla. Hatarat mielikuvamme camping-alueista kun auttamattomasti olivat perustuneet lähinnä lapsuudesta ja nuoruudesta muistamiimme telttailukokemuksiin.

Kustavi - Lootholma

Kustavin Lootholma yllätti meidät iloisesti. Lisäksemme alueella oli tuona kevätpäivänä vain yksi toinen matkailuauto ja saimme taas parkkeerata asumuksemme parhaaseen mahdolliseen paikkaan, josta näköala oli suoraan merelle. Alue oli näin talvikautena avoinna rajoitetuin palveluin, mutta vapaasti käytettävissä olivat ainakin siistit ja uudenveroiset WC:t, suihkut, pesukone ja kuivausrumpu, tiskipaikka ja mahdollisuus kemiallisen vessan ja harmaaveden tyhjentämiseen. Myös pieni, kiva kioskikahvila näytti olevan auki ainakin osan päivästä. 

Hyvä ja siisti tila tiskata

Kemiallisen WC-säiliön huoltaminen oli ihan siistiä hommaa.

Teimme kunnon iltalenkin alueella ja ihastelimme upeita rantakallioita ja uusia hulppeita lomahuviloita, jotka ovat vuokrattavissa ympäri vuoden. Niissä oli merinäköala ja mm. kuumavesialtaat terasseilla. Asuinneliöitäkin näissä lukaaleissa taisi monissa olla enemmän kuin sata! 

Tällaisia "jättihuviloita" terasseineen ja kuumavesialtaineen oli useita

Myös pienempiä ns. saunakamareita oli tarjolla, mutta kaikki näyttivät uusilta ja todella siisteiltä. Lisäksi löysimme alueelta lasten leikkipaikan, 9 väylän frisbeegolfin, 2 hiekkarantaa, 3 grillipaikkaa ja kesäkeittiön, harmaavesityhjennyksen ja jätelajittelupisteet. Lisäksi kesäaikaan on käytössä todella kivan näköinen rantaravintola ja vierasvenesatama. Siis muun muassa. Tämä ei ole maksettu mainos, vaan ihastelimme oikeasti paikan varustelutasoa.

Ihanat rantakalliot ja paljon muuttolintuja näkyvissä

Vierasvenesatamaa

Rantaravintola oli vielä suljettu, mutta näytti viihtyisältä talviasussaankin

Tammisaari - Kopparö

Hyvin nukutun yön jälkeen ei olisi ollut kiirettä lähteä eteenpäin, mutta aikomuksemme oli tutustua vielä yhteen uuteen yöpymispaikkaan. Lootholman ystävällisen vastaanottotyöntekijän antamaa esitettä tutkiessamme huomasimme kiinnostavan leirintäalueen Tammisaaren lähistöllä. Emmimme puskaparkin ja virallisen leirintäalueen välillä ja päädyimme lopulta Tammisaaren Kopparön camping-alueeseen. Kopparö sijaitsee n.10 km Tammisaaresta etelään. Matkalle osuu myös yksi lyhyt lauttamatka, joten nyt saisimme kokemusta ison matkailuauton ohjaamisesta lautan kyytiin. Se vähän etukäteen jännitti, mutta ajattelimme, että nyt hiljaiseen aikaan sekin olisi helpompaa kokeilla kuin “kesäturistiryysiksessä”.

Skagen-lautta tuurasi tänään, koska vakituinen lautta oli kai huollossa

Kopparön virkistysalueella olisi n. 200 vuosipaikkaista asuntovaunua ja lyhytaikaiseen vierailuun mm. terassilla varustettuja matkailuautopaikkoja joista olisi hieno merinäköala. Siis kiinnostavasti taas vähän erilainen alue! Jo heti virkistysalueelle saavuttaessa huomion vei puiden välistä pilkottava hurja määrä kaiken kokoisia, ikäisiä ja mallisia asuntovaunuja ripoteltuna sikin sokin. Vaunuja ympäröi enemmän tai vähemmän viimeisteltyjä viritelmiä ja pihakalustuksia, kukkaruukkuja ja polkupyöriä ym. Katselimme tätä kaikkea silmät ymmyrkäisinä ja suut auki loksahtaneina. Kuin pieni kaupunki!  Nyt alue oli tietysti aika hiljainen ja vähän nuhjuinen talven jäljiltä, mutta olemme varmoja, että kesäaikaan kaikki näyttäisi hauskemmalta. 

Lähempänä merenrantaa, kesäravintolan ja huoltorakennusten läheisyydessä sijaitseva leirintäalue avautui miellyttävän väljänä ja mäntyvoittoinen maasto meren suuntaan oli oikein kaunis. Nyt paikalla ei meidän lisäksemme ollut muita “vieraspaikkalaisia” matkailuautoillaan, joten taas saimme valita vapaasti parhaan näköalapaikan (paikan voi täältäkin ennalta varata netistä). Koska seuraavaksi aamuksi oli ennusteiden mukaan luvassa pientä sadetta, auton kyljessä oleva puinen tasanne eli terassipaikka tuntui hyvältä ajatukselta. Jos maa olisi aamulla märkä, olisi viimeisen aamun siivous ym. pakkaamiset helpompi tehdä kun sisään ei kengänpohjissa kulkeutuisi maasta neulasia ja muuta roskaa. Vaikka maaliskuussa oli tarjolla vain rajoitetut palvelut, täälläkin huoltorakennuksista löytyivät ihan hyvät WC:t, suihkut, grilli- ja keittokatoksia, sauna ja uimaranta. 

Keittiö ja tiskipaikka oli todella siisti ja aika hyvin varusteltu. Illalla pimeän jo laskeuduttua, lähdimme tiskaamaan iltapala-astioitamme ja yllättäen tapasimme kausipaikkalaisen rouvan, joka kertoi että näin talviaikaan alueella on aika vähän heitä vakituisia asukkaita, mutta joitakin kuitenkin. Aamulla Kari tapasi myös vanhemman herran, jolla oli kuulemma meneillään isohko remontti vaunutontillaan. 

Camping mainostaa sivuillaan myös muutamia uusia loma-asuntoja, jotka on vastikään rakennettu hienolle paikalle vähän muusta alueesta erilleen ja nekin kävimme ulkoa päin tarkistamassa. Tosi kiva plussa oli myös alueella kulkeva ja hyvin opastein merkitty luontopolku, joka täytyi tietysti katsastaa. Teki hyvää vähän liikuttaa itseään autossa istumisen vastapainoksi. Polun varrella oli mm. hauska riippusilta. Rannoilla katselimme myös jo paluumuuttaneita vesilintuja, jotka täällä olivat äärimmäisen arkoja ja havahtuivat pienimpäänkin kuiskaukseen.

Luontopolulta ei päässyt eksymään, vaikka ihan näin leveänä ei väylä koko matkaa jatkunutkaan

Nyt yöpyminen sujui jo rutiinilla. Kahvit ja aamupuuron keittelimme totutusti ja aamulla saimme auton sisätilat siivottua, vuodevaatteet tuuletettua terassillamme, vähäiset tiskit tiskattua, tavaramme pakattua valmiiksi kasseihin ja kylmälaukkuun ja muutenkin tarkistettua, että kaikki autossa oli kunnossa. Vaikka ei varsinaisesti satanut, sää oli harmaa eikä innostanut enempiin kävelyretkiin. 

Starttasimme autokotimme kohti lauttarantaa ja liityimme sen onneksi lyhyeen jonoon. Auto mahtui hyvin lauttaan ja Kari ajoi sen saaristolaisten sekaan kuin vanha tekijä. Vettä oli aivan hitunen ilmassa ja sen huomasi vain tuulilasiin juuri ja juuri kertyvästä kosteudesta. Tuokin kosteus haihtui jo kohta Tammisaaren keskustan jälkeen kun suuntasimme matkamme kohti retken viimeistä lounaspysähdystä. 

Lohja - Liessaari (ei yöpymistä)

Ajelimme meille ennalta tuttuun Lohjan Liessaareen ja ennen kuin nauttisimme lounasta halusimme vielä kipaista saaren luontopolulle. Teimme noin tunnin mittaisen reippaan lenkin helpossa mutta ihanan vaihtelevassa maastossa. Sää oli harmaan pilvinen, mutta yhtään ei satanut. 

Löysimme muuten jopa kevään ensimmäiset sinivuokot. Ja oli tosiaan vasta maaliskuu! Autolle päästyä kaivoimme jääkaapista tällä erää viimeiset retkisalaatit ja keittelimme viimeiset retkikahvit. 

Teimme siinä lounastaessamme jo pientä yhteenvetoa viimepäivien  kokemuksista ja totesimme, että retki oli ollut oikein mainio. Olimme vähän päivittäneet leirintäalueiden meininkiä ja isokin matkailuauto tuntui tutulta ja helpolta kulkuvälineeltä. Olimme ihan valmiita suunnittelemaan myös seuraavaa reissua, varsinkin kun alkuperäinen matkasuunnitelma pienellä retkiautolla oli vielä toteuttamatta.

Kun matkailuauto vaihtui taas omaan pikkuautoon, olo oli vähän pöllämystynyt. Oli kummallista olla niin matalalla muun liikenteen seassa. Eikä kukaan edes moikkaillut meille! 

Kiva, jos tästä noviisien kirjoittelemasta "ekakerrasta" oli sinulle hyötyä tai iloa. 

Palaillaan taas!

Terkuin, Leena ja Kari

 

Tietoja kulkuvälineestämme

Jos nyt jotakuta kiinnostaa, niin seuraavassa vähän tarkempia tietoja tästä nimenomaisesta autosta ja sen käyttöominaisuuksista. Malli oli Benimar Sport 363 Matkailuauto (sa) 30V 1995CM3. Siinä olisi ollut kiinteät sängyt viidelle. Meille tärkeintä oli, että takatilan parisänky (saa muutettua myös erillissängyiksi) on pitkittäissuunnassa, koska silloin ei yöllä esim.WC:hen lähtiessä tarvitse loikkia toisen yli. Autossa on yllättävän paljon kaappitilaa ja jättimäinen takakontti. Lyhyellä retkellä ei kaikkia kaappeja tullut edes otettua käyttöön, mutta jo viikon mittaisella matkalla runsas kaappitila olisi ihan luksusta. Takana ulkopuolella on myös pyöräteline. Asuintiloissa on hyvä ilmastointi, joka edesauttoi myös harvinaisen hyviä unia, eikä patjoissakaan ollut valittamsita, vaikka olemme aika ronkeleita niiden suhteen. Ikkunoissa on integroidut hyttysverkot ja näkösuojat. Katolla aurinkopaneeli lisää vähän ekologisuutta, mikä ei ole lainkaan haitaksi. Suihku ja kemiallinen WC ovat erillisissä tiloissa (luksusta!) ja suihkussa on hyvä vedenpaine. Asuintiloissa on polttoaineella toimiva Webasto-lämmitin sekä Truma-kaasulämmitin veden ja asuintilojen lämmitykseen. Lämpötila oli helppoa pitää tasaisen miellyttävänä niin päivällä kuin yöaikaankin. Keittiötilassa on kaasuhella kolmella polttimella, kaasulla tai sähköllä toimiva jääkaappi, pieni tiskiallas ja mukavasti keittiövälineitä pieneen kokkailuun. Etenkin aamupuurot ja -kahvit oli kiva keitellä "kotosalla", mutta lounaita ja päivällisiä söimme myös muualla. Autossa on manuaalivaihteisto, vakoinopeuden säädin ja peruutuskamera. Karin mielestä näinkin suurta autoa oli yllättävän helppo ajaa. Toki poikkeukselliset ulkomitat oli otettava huomioon etenkin tiukoissa käännöksissä ja tietenkin peruuttaessa.

Kemiallinen WC oli yllättävän näppärä ja helppo huoltaa.

  

Näkymä makuutilan ovelta ohjaamoon päin

Kolmen polttimon kaasuliesi ja pieni tiskiallas levyjen alla suojassa

Näkymä "keittiön" ohi makuutilaan, jossa myös suihku ja WC. Vasemmalla valkoinen jääkaapin ovi.