Mezquita

Kauan odotettu ja odotuksiammekin vaikuttavampi Mezquita

Olimme varanneet pääsyliput ja opastetun kierroksen Cordoban tärkeimpään nähtävyyteen heti, kun matkamme oli varmistunut. Mezquita oli ollut molempien toivomuslistalla siitä saakka, kun ensimmäisen kerran suunnittelimme ja varasimmekin matkan Andalusiaan, eli 2020, mutta kulkutauti puuttui peliin ja matkamme peruutettiin. Eurooppa seisahtui hetkeksi. Nyt meille koitti uusi mahdollisuus.

Mezquitan sisäpihan pylväsrivistöä aamuauringossa

Sisäpihan appelsiinipuita

Aamu valkeni aurinkoisena, miltei helteisenä, kun saavuimme Moskeija-Katedraalin autereisen vehreälle sisäpihalle. Aurinko värjäsi rakennuksen ulkoseinustalla olevan pylväsrivistön kullankeltaiseksi ja tummanvihreinä hehkuvat appelsiinipuiden lehvistöt siivilöivät valoa pehmeämmäksi. Ihana tunnelma, joka muuttui aina vain vaikuttavammaksi, kun oppaan johdolla astuimme valtavan kokoiseen rakennukseen sisälle. Silmät olivat ulkona tottuneet kirkkaaseen valoon ja äkkiä eteemme auennut salaperäinen hämärä sai meidät seisahtumaan hämmentyneinä ja kummastelemaan hämyistä "pylväsmetsää". Mihin olimmekaan tulleet!?

Historia kuuluu jo Cordoban moskeija-katedraalin nimessä. UNESCO:n maailmanperintökohteeksi nimettiin Cordoban suuri moskeija. Virallinen nimi on Neitsyt Marian taivaaseenastumisen katedraali. Usein sitä kutsutaan myös nimellä Mezquita, jonka etymologia on arabian kielen moskeijaa tarkoittavan sanan “Masijd” muuntuminen espanjankieliseksi La Mezquitaksi.

Vierailu Mezquitassa teki meihin vaikutuksen. Kokonaiskuvan saaminen siitä oli kuitenkin hieman hankalaa, koska moskeija-katedraali rönsysi moniin eri suuntiin ja samanaikaisesti tiloissa näkyi useita historiallisia kerroksia. Ensinnäkin rakennusta oli laajennettu jo maurien valtakaudella monta kertaa. Sen jälkeen kristityt hallitsijat rakennuttivat kokonaisen katedraalin moskeijan sisäpuolelle ja piilottivat islamin tunnukset muun muassa rappaamalla seiniä valkoisiksi.  Myöhemmässä restaurointivaiheessa palautettiin jälleen osa kristittyjen peittämistä maurien ajan rakenteista ja koristeista. Hahmottamiskykymme oli selvästi vaikeuksissa. Kun opas vielä kaiken lisäksi kuljetti joukkoamme varsin sekavasti edes takaisin ympäri valtavaa rakennusta ja samanaikaisesti hengästyttävällä vauhdilla kertoi rakennuksen vaiheista, etenkin Leena alkoi luovuttaa ja keskittyi vain vaikuttumaan, katselemaan ja ihmettelemään. Kari sen sijaan oli valmistautunut vierailuun huolellisemmin ja perehtynyt rakennuksen historiallisiin vaiheisiin paremmin jo etukäteen ja näin ollen koki saaneensa enemmän irti opastuksesta.

Nyt siis varoituksen sananen: postauksessamme on seuraavaksi selvitystä Mezquitan historian moninaisista vaiheista, joten sinäkin voit halutessasi tutustua noihin kiemuroihin, tai vaihtoehtoisesti vain katsella ja ihmetellä kuvissa(kin) näkyvää tyylien sekamelskaa. Molempi parempi. 

Moskeija-katedraalin paikalla on aiemmin ollut visigoottien kristillinen kirkko. Oppaan kertoman tarinan mukaan Cordoban Emiraatin perustaja Abd al-Rahman I osti kristittyjen osuuden arabivalloituksen alkuvaiheessa yhteiskäytössä olleesta pyhäköstä ja aloitti suuren moskeijan rakentamisen vuonna 785.

Moskeija koostuu pohjoisen puoleisesta sisäpihasta (sahn) ja etelään osoittavasta rukoushuoneesta (hypostyle). Oppaamme mukaan rukoussali ja rukouksen suuntaa osoittava qibla on etelään eikä Mekkaan, joka itse asiassa on enemmän kaakkoon Cordobasta. Tätä selitetään läntisten muslimien käytännöllä, joka perustuu profeetta Muhammedin lausumaan, että qibla sijaitsee idän ja lännen välissä.

Al-Rahman I kuului Umaijadien kuninkaalliseen sukuun, jonka jäsenistä suurin osa tapettiin vuoden 750 vallankumouksessa. Umaijadit (Umayyad) olivat profeetta Muhammedin jälkeisen toisen Kalifaatin arabitaustaisia hallitsijoita, joiden pääkaupunkina oli Damaskos Syyriassa. Vallankumouksen taustalla olivat muut kuin arabitaustaiset väestönosat, jotka muodostivat enemmistön muslimeista. Abd al-Rahman I pääsi pakenemaan Pohjois-Afrikkaan, josta saamiensa tukijoukkojen voimin valloitti Cordoban ja aloitti moskeijan rakentamisen. Sanotaan, että pylvässalit voisivat kuvata palmumetsiä emiirin kotiseudulta.

Moskeija valmistui nopeasti, koska siinä hyödynnettiin alueella jo ennestään olleita roomalaisten ja visigoottien rakennusten pylväitä. Vaikka pylväät ovat keskenään erilaisia, niistä muodostuu kiinnostava ja yhtenäinen kokonaisuus. Sekä tiilistä tehdyt kaksoisholvikaaret että niiden punavalkoinen väritys olivat tuohon aikaan erityistä. Myöhemmin samanlaisia alettiin käyttää myös muissa moskeijoissa. Kaksoisholvikaari oli toki tuttu Rooman valtakunnan akvedukteista. Holvikaarilla saatiin vahvistettua moskeijan kattorakenteita ja lisättyä tilojen korkeutta. Nykyisin nämä pylvässalit ovat Mezquitan tunnusmerkki ja kenties sen kuvatuin kohde.

Muslimiväestön määrä lisääntyi samoin kuin emiraatin vauraus ja Abd al-Rahman I seuraajat laajensivat moskeijaa ensin pituussuunnassa ja Qualdaquivir-joen rantapenkereen tullessa vastaan vielä leveyssuunnassa. Laajennuksissa lisättiin pylväshalleja, ja lopulta pylväitä oli 856. Vaikka laajennuksissa ei käytetty enää tiiliä,  holvikaariin maalattiin tiilien kuvat.

Merkittävimmät lisäykset moskeijaan olivat Abd al-Rahman III rakennuttama minareetti (vuonna 958) ja hänen arkkitehtuurista kiinnostuneen poikansa al-Hakam II aikana tehty kaunis laajennus, johon kuului uusi, entistä koristeellisempi Mihrab (syvennys joka osoittaa rukoussuunnan) ja Maqsura (hallitsijalle varattu suljettu tila lähellä Mihrabia). 

 

Mihrab

Suurta moskeijaa käytettiin myös koraanikouluna ja hallintorakennuksena. Cordoba oli Umaijid-kalifaatin aikana Euroopan merkittävin oppineiden keskus ja kirjasto. Cordobaan kerääntyivät aikansa etevimmät filosofit, matemaatikot ja lääkärit.

Ensimmäiset hallitsijat kutsuivat itseään emiraateiksi tai sulttaaneiksi, mutta Abd al-Rahman III julisti poliittisista syistä itsenä kalifiksi Cordoban suuressa moskeijassa. Kalifi on arabiankielinen arvonimi, jota käytetään Muhammedin seuraajasta islaminuskoisten yhteisön johtajana. Cordoban Kalifaatiksi laajentunut islamilainen valtakunta käsitti suurimman osan Pyreneiden niemimaasta, ennen kuin vuonna 1031 se hajosi pieniksi Taifa-kuningaskunniksi.

Kun Kastilian kuninkaan Ferdinad III johdolla kristityt valtasivat takaisin Cordoban vuonna 1236, vihittiin moskeija kirkoksi heti seuraavana vuonna. Rakennukseen tehtiin vain pieniä muutoksia, kuten rakennettiin Villaviciosan kappeli ja minareetti muutettiin kellotorniksi ja lisättiin risti sen huipulle. 

Ensimmäiset muutokset ja myös suurin osa valtavan moskeijan ylläpitotyöstä teetettiin maurilaisilla tunnetusti taitavilla rakentajilla pakollisena työverona. Vielä kuninkaallinen kappeli tehtiin mujedar-tyylillä, kun varhaiset kristilliset hallitsijat halusivat viittauksen maurilaiseen taiteeseen. Myöhemmin Moskeija-Katedraalin tyyli muuttui, kun puiset tummat kattorakenteet korvattiiin valkoisilla kaarilla, seinille maalattiin bysanttilais-italialaisia freskoja ja aatelisto rakennutti sivustoille hautakappeleita. Tiloja restauroitaessa on palautettu suuri osa alkuperäisistä moskeijan mosaiikeista ja koristeista.

Kellotorni

Varsinaiset suuret muutokset tehtiin Kaarle V:n valtuuttamana paikallisen, vaikutusvaltaisen ja itsenäisesti toimivan piispan toimesta 1500-luvulla. Tällöin rakennuksen keskelle rakennettiin suuri renessanssityylinen katedraali. Tätä ratkaisua jo aikalaiset pitivät tyylittömänä, ja myös Kaarle V historiatietojen mukaan lopputuloksen nähtyään katui itsekin päätöstään.

Katedraali moskeijan sisällä

Valtavan katedraalin sijainti aivan moskeijan keskellä sai aikaan mielestämme hämmentävän tunnelman ja erikoisen kontrastin, kun samaan näkymään tuli sekä yltäkylläisen katedraalin loistoa että tyyliltään hyvin erilaisia moskeijan holvikaaria.

Katedraali-Moskeija on nimensä mukainen. Uskontojen tunnukset mahtuvat hyvin samaan kuvaan

Löysimme sekä moskeijasta että katedraalista lukuisia kauniita (tai vähän kummallisia) yksityiskohtia. Tässä muutamia poimintoja:

Palasimme vielä illalla ihailemaan Moskeija-Katedraalia valaistuna. Vasta kierrettyämme ulkoa päin koko rakennuskompleksin, saimme käsityksen sen valtavasta 24 000 m2 koosta.

Tavataan seuraavaksi Sevillassa!

Leena ja Kari